sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Rinsessaunelmia Madridissa

Huhhuh sentään, edellisestä merkinnästä on aikaa jo sata vuotta..! Rupesin äsken miettimään, että mitäs kaikkea tässä välissä on sitten ehtinytkään tapahtua. Ja lopulta pääsin siihen tulokseen, että ensimmäisen kahden viikon aikana ei paljoakaan, sillä aika on meni pitkälti sairastellessa. Se on kyllä oikeesti ollut ihan uskomaton juttu, kun en mä Suomessa ole sairastellut näin paljon, todellakaan! Ja nyt oon ollu reilusti yli puolet Espanjassa vietetystä ajasta kipeenä.

Em. syystä urheileminen, tanssiminen ja kaikki muukin sosialisointi on jäänyt tosi vähille. Meillä on joissakin kursseissa poissaolokiintiöt, ja mun osaltani ne sallitut poissaolot on kyllä likipitäen käytetty sairastelujen vuoksi, ja sen takia ei enää voi suunnitella pidempiä viikonloppureissuja. Mutta onneksi sitten pääsiäisen aikaan täällä on se pidempi vapaa, jolloin ollaan suunniteltu lähtevämme johonkin reissuun, ehkä Granadaan ja Sevillaan. :) Ehkä vuokrataan auto ja koitetaan miten paljon vakuutus korvaa…

Edellisen merkinnän jälkeen siis kaksi viikkoa meni sairastellessa, mutta sitten tuli väliin se viikonloppureissu Madridiin. :) Lähdettiin sinne torstain ja perjantain välisenä yönä. Alkoi vihdoinkin olla jo vähän parempi olo, ja oli kiva lähteä reissuun.

Heti lentokentällä sitten tehtiin taas yksi niin aloittelijaemäturistimoka... Taksikuski kysyi meiltä siinä saapuvien aulassa, että tarvitaanko taksia. No juu tottahan toki me tarvittiin, ja lähdettiin sitten kävelemään sen perässä. Ja samassa sitten jo katsottiinkin toisiamme, että ei hitto, tää on joku huijari. Kovasti jutteli meille kivoja, mut viimeistään siinä vaiheessa alkoi hälytyskellot soida, kun kuski kaivoi lompakkonsa esille ja alkoi todistella meille taksilupaansa. Päätettiin sit kuitenkin kävellä autolle perässä (ja käveltiinkin muuten melkeen Kiinaan asti) ja katsoa, et millainen taksi oli kyseessä. Ja juuri sitä se sitten olikin mitä odotettiin; joku yksityinen omalla Fiatillaan ajeleva huijari. Ja sitten vaan kävelemään Kiinasta takaisin ja taksilla hotellille, nukkumaaaaan...!

Lukuunottamatta melkoisen pistävää viemärin tuoksua hotelli oli ihan kiva. Ikkunasta oli suorat näkymät kuninkaan linnalle. Perjantaina oli tosi kylmä, lämpötila nollassa. Päätettiin, että käydään katsomassa perjantain aikana mahdollisimman monta paikkaa, jotta lauantaina sais sitten ottaa vähän rennommin. Nähtävyyksien katsominenhan kun on valtavan rasittavaa. :D Mun oli sitten kolmen tunnin jälkeen ihan pakko uhrautua ja ostaa mulle kengät. ;) Mun todella huonot korkokengät alkoivat muistuttaa itsestään melkoisen polvikolotuksen muodossa, joten hätävarana nappasin kenkäkaupasta mustat (mun mielestä vielä jokseenkin rumat mutta halvat) kengät. Ja niinpä sitä sitten tyytyväisinä tallusteltiinkin perjantain aikana 10 tuntia! Auuuuts, jalat ja polvet oli niin kipeet! Mutta eihän sellaista jalkakipua ole olemassakaan, ettei tanssimaan voisi lähteä! ;)

Oltiin sovittu Madridissa asuvan Ellun kanssa, että lähdetään pe-iltana katselemaan Madridin salsaelämää. Ja voi että, pitkän tauon jälkeen se tuntui tosi hyvältä!!! Ihanan iso tanssilattia ja aika paljon hyviä tanssijoitakin, sekaisin cbs:ää ja casinoa. Ja ekaa kertaa elämässäni törmäsin sellaiseen ilmiöön, että salsabileissä oli miehiä, joille maksettiin palkkaa siitä, että kävivät tanssittamassa naisia. Aika fiksu veto mun mielestä, naisia on kuitenkin aina miljoona kertaa enemmän. Ehkä voisi toimia Suomessakin…? Oli tosi kivaa nähdä Ellua ja kuulla vähän fiiliksiä Ellun olemisesta Madridissa. Niiiin hauskaa ja mielenkiintoista! :) Ellu oli tosi ihana ja saattoi mut vielä hotellillekin. Kiiitoos! :)

Lauantaina aloinkin sitten jo muistuttaa enemmän pingviiniä kuin ihmistä; edellisen päivän kävely ja tanssiminen oli tehnyt tehtävänsä. Mutta sekään ei kyllä loppupeleissä haitannut juurikaan, sillä aurinko paistoi ihanasti eikä ollut kiire mihinkään. Mentiin puolenpäivän aikaan sinne kuninkaan linnalle. Ja voi pimpulanpampula, oisin niin halunnu valokuvata, mutta ei siellä saanu. Varsinkin ne upeat ritaripuvut, peitset, kilvet, kypärät, hevosten puvut (or whatever, emmä tiedä miksi niitä kutsutaan), aseet ja taisteluasut oli tosi vaikuttavia. En ois oikeesti ikinä uskonu, että ne peitset on niin valtavan pitkiä! Mä en sais sellasta varmaan edes nostettua irti maasta vaikka yrittäisin. :D Samoin ne upeat salit siellä kuninkaan linnassa saivat haukkomaan henkeä. Mä oisin niin voinu ruveta leikkimään rinsessaa ja mennä istuskelemaan sinne valtaistuimelle. Ja odottaa, että ritari tulee sen jälkeen huutelemaan ikkunan alle. Mut ei, ihan liian tiukkapipoja vartijoita.

Päivä meni kierrellessä kaupungilla ja puistoissa ja nauttiessa kauniista säästä. Illalla käytiin vielä syömässä yhdessä ravintolassa Gran Víalla, ja oli niiiiiin herkullista ruokaa, ettei mitään tajua! Jos jossakin paikassa ruuasta voi ylipäätään sanoa, että on suussasulavaa, niin siellä! Madridissa ois ihan hirveesti katsottavaa, eihän siellä pari päivää riitä mihinkään. Mutta ollakseen noin lyhyt visiitti ehdittiin kyllä yllättävän paljon. Ja yksi asia mihin myös kiinnitettiin huomiota, oli todella taitavat katutaiteilijat. Kahdelle taiteilijalle oli ihan pakko mennä laittamaan muutama ropokin, ne vaan oli niin hyviä!

La-su-yönä ei sitten juurikaan nukuttu, maha tuli tosi kipeeksi. Lento oli aamulla, ja täytyy sanoa, että olin kyllä harvinaisen onnellinen kotiin päästyäni, olo oli sen verran kurja. Maanantai-iltana tuli yhtäkkiä ihan kauhee horkka, joka ei meinannut mennä millään ohi, joten soitettiin Elille (suomalaisen vaihtarin kämppikselle), joka siis valmistuu lääkäriksi toukokuussa, ja Eli kävi katsomassa mua puolen yön aikaan (KIITOS IHANA ELI!!). Sanoin siinä vaiheessa, että enää ei taida olla paljon mitään kuumetta, kun on laskenu jo.... Eikä ollu siinä vaiheessä enää ku se 39,5... :D Mutta Noro-virukseksi pöpöt nyt sitten lopulta diagnosoitiin.

Jos jotain hyvää haetaan tuosta sairastelusta, niin ehdottomasti se, että se korkealle noussut kuume muutamana päivänä pelästytti pöpöt aika lailla tehokkaasti, ja nyt mie olen kuulkaas vihdoin ja viimein terve!!! Ja se tuntuu NIIIIIIIN HYVÄLTÄ! :) Ihanaa kun jaksaa tehdä kaikenlaista ja pääsee tanssimaan ja lenkille!

Nyt mä oon jo tähän mennessä kirjoittanut sellasen romaanin, että ehkä on parempi, että jatkan tämän viimeisimmän viikon tapahtumat toiseen merkintään huomenna. Ja tuon sitten kuviakin samalla.

Buenas noches! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti