lauantai 3. huhtikuuta 2010

Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna poutaa?

Tämä blogiteksti syntyy ajantappoyrityksen seurauksena, joten mitään suurta hengentuotosta on turha odotella.

Edellisen viikon "olen vihdoin terve" -lausahdukset on heitetty tiistaina romukoppaan, sillä ystäväni kuume taas nosti vähän reilummin päätään alkuviikosta. Oli siis vihdoin nöyrryttävä ja mentävä lääkärille. Nyt syödään sitten antibiootteja ja huilitaan, ihan pakollisesti viikon verran. Nyt ovat monet jo alkaneet kysellä, että mahtaisko täällä kämpässä olla hometta, ja se sitten aiheuttais tän jatkuvan sairastelun. Toivon kuitenkin että ei, sillä uutta kämppää ei kyllä varmasti ruveta enää hankkimaan!

Mutta se on kyllä sanottava, että ne pari kuumetta edeltävää päivää oli ihan mahtavia! Ihana auringonpaiste (jonka seurauksena punaiset posket, nenä, rinta ja käsivarret, vaikka en edes ottanut aurinkoa...!), mahtavat lenkkikelit, tosi hyvältä tuntuvat lenkit ja ah, vihdoin jopa pientä merkkiä painon laskemisesta. :D Mä koitan nyt melko orjallisesti olla vaan ja levätä, sillä mä haluun oikeesti niin paljon olla taas terve!!! Mutta helppoa se ei ole, sillä hyvä musiikki korvanapeissa menee mun mielestä puoliksi hukkaan, kun sen mukana ei voi hytkyä. ;) Pientä helpotusta tilanteeseen tuo toi eteisen peili, joka kannettiin tuonne vierashuoneeseen, joten voin sitten pienen pienissä paloissa ja olon niin salliessa tanssahdella siellä omassa rauhassa. :D Joten nyt sitten pikapikaa kuntoon kiitos, haluun lenkille ja tanssimaan!

Lääkkeet ovat jo hiukan purreet onneksi, joten lämmin ranta ja 20 astetta ulkona alkaa houkutella aika hyvin, varsinkin kun tämän punahilkan väri alkaa pikku hiljaa muuttua ruskeaksi. ;) Joo joo tiedetään, ei saa polttaa ihoa eikä palellakaan... :D

Pitkäperjantai meni hyvin perinteiseen tapaan kotona rauhoittuessa. Tosin hyvin perinteistä poikkeavaa oli saunan puuttuminen ja tervapääskyjen ihana kirskuminen ulkona. Pääsiäisen viettäminen jossain muualla kuin Raumalla tuntuu kyllä kummalliselta.

Ainiin, tähän väliin voisin kai laittaa kuvan mun pääsiäismunastakin. Tänä vuonna yksi kappale sai riittää:



Sit yks ihan supermahtava juttu: mä pääsen tiistaina hierojalle!!!! :) :) :) Ihanaa!!!! Juha ja Panadol ovat kyllä parhaansa mukaan koittaneet hävittää päänsärkyä, mutta nyt on niskat kyllä niin pahasti jumeksissa, ettei ole koskaan ennen ollut. Mä niin odotan tiistaita, ihan parasta!

Viime päivinä on ollut hyvin aikaa pienelle näpertelylle, mutta näpertelyn tuloksista tulee kuvaa vasta myöhemmin. :)

Ensi viikolle on paljon ihanaa odotettavaa: se hieroja, paraneminen, rumbatunti ja tervehtymisen mukaan tanssia, tanssia, liikuntaa ja liikuntaa. :) Ja jos sääennusteeseen on uskominen, niin tästä kaikesta saadaan nauttia vielä kauniissa ja lämpimässä säässä, qué rico! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti