Uusi, parempi elämä :)

Pahoittelen, että oon vähän heikosti päivittänyt tätä blogiani. Viime päivät ovat menneet melkoisessa hässäkässä, mutta kylläpä tämä tästä. :)

Pistetäänpä tähän alkuun "se perinteinen", eli kiukuttelut Telefonican sähläilystä. Viime viikon tiistaina aamulla herättyäni huomasin, että meidän nettiyhteys oli katkaistu. Great. Juuri kun edeltävän perjantain reklamaatiosotkut oli saatu selvitettyä.... Ja taas soittoa 1004:een, siis Telefonican palvelunumeroon, joka on jo kyllä hyvin ehtinyt tulla tutuksi. Eipä sitä nettiä juuri olis tarvittukaan, mitä nyt oli kolme päivää aikaa etsiä kämppä jostakin...! Eivät ne näyttäneet tietävän siellä itsekään, että mistä oli kyse. Soitettiin sinne kolme kertaa, ja joka kerta tuli eri vastaus siihen, että mistä tää meidän netin katkaiseminen johtuu, ja että mitä pitäis tehdä, jotta se saataisiin takaisin. Väittivät laskun olevan maksamatta, vaikka niin ei ollut. Tai oli, mutta siitä oli juuri edellisellä viikolla tehty reklamaatio, että oli laskutettu väärin, ja odoteltiin uutta laskua, jonka lupasivat lähettää. Niinpä siinä sitten soiteltiin edestakaisin Telefonican kanssa, juostiin kaksi kertaa pankkiin ja kerran postiin(!). Täällä kun tämä systeemi menee niin, että ensin on maksettava koko väärin laskutettu summa, jonka jälkeen voi vasta reklamoida, ja toivoa, että rahat tulevat tilille parin viikon päästä.

Iltapäivällä netti alkoi taas pelittää. Olin kyllä jokseenkin ärtynyt, kun koko aamu- ja iltapäivä meni hukkaan muiden sotkuja selvitellessä. Muuten tää Telefonica-hässäkkä alkaa vaikuttaa jo melko surkuhupaisalta, kun siellä liikkeessä työskentelevä Rocio huutelee mulle jo ovelle, että "hola cariño". Eli aikamoiset lehmän hermot silläkin on, kun vielä jaksaa mulle hymyillä. Ennen kun oon edes ehtiny selittää asiaani, niin hän jo muistaa mihin viimeksi ollaan jääty. :D

Keskiviikolle sain sitten sovittua neljä asuntonäyttöä. Itse asiassa niistä kolmesta ensimmäisestä mulla ei ollut juurikaan mitään hajua, sillä alunperin soitin sille miehelle eräästä asunnosta, jota ei sitten kuulemma ollut mahdollista vuokrata näin lyhyelle ajalle. Tämä asuntoesittelijä sanoi, että heillä on myös muita asuntoja, jotka saattaisivat kiinnostaa meitä, joten niitä sitten mentiin katsomaan, vaikkei odotukset kovin suuret niiden osalta olleetkaan. Ja saalis niiltä näytöiltä oli kyllä jokseenkin, sanoisinko, köyhä. Kahdessa ekassa kämpässä ei ollut edes keittiötä! Kolmas olikin jo jossain Nevadassa, joten sitä ei edes harkittu. No, eipä se juuri yllättänyt.

Siitä illan näytöstä odotinkin sitten enemmän. Kuvat netissä oli ihan kivoja ja sijaintikin hyvä, Ramblalla. Sovittiin, että tavataan Banco de Españan edessä. Niiden netissä olleiden kuvien perusteella koitettiin vähän vilkuilla ympärillemme, että missä päin se kämppä voisi olla, kun parveke oli suoraan merelle päin. Pian meidät sitten napattiinkin auton kyytiin ja mentiin vähän katua ylemmäs. Kun päästiin kämppään sisälle, totesin heti Juhalle, et tää on ihan eri kämppä kuin mitä meidän piti tulla katsomaan. Eikä houkutellut sitten pätkääkään, ja voin luvata, että hometta pakoon ei ainakaan siinä kämpässä oltaisi päästy. Aloin miettiä, et mikä tässä nyt meni pieleen. Vastaus yleensä tähän aina on se, että mä en oo vaan tajunnu, mut nyt ei sekään oikein toiminut. Kotiin päästyämme vilkaisin niitä kirjoittamiani muistiinpanoja asunnoista. Katoin sen Ramblan asunnon ilmoituksen ja varmistin vielä, et olin soittanut kyseiseen numeroon. Ja olin. Mielestäni olin kyllä nähnyt ilmoituksen tästäkin asunnosta, jota käytiin katsomassa, joten kaivoin sen esille. Mutta puhelinnumero oli siinä ilmoituksessa ihan eri. Kyse oli siis jonkinlaisesta välittäjästä eikä yksityisestä vuokraajasta. Molemmat asunnot olivat siis Ramblalla, mutta eivät sitten halunneet vuokrata meille sitä parempaa asuntoa niin lyhyeksi ajaksi, ja näemmä eivät sitten "huomanneet" mainita siitä, vaan mitään kommentoimatta veivät meidät sinne huonompaan asuntoon. Jokseenkin ärsytti. Varsinkin, kun ei niitä vaihtoehtoja täällä kauheesti ole tarjolla ja muuttoon oli vain kaksi päivää.

Seuraavana päivänä sitten uutta matoa koukkuun ja soittelemaan vuokraajille. Kyllä meinasi melkoinen epätoivo iskeä; joko ei vastattu puhelimeen, kämppä oli jo vuokrattu tai kämppää ei vuokrata niin lyhyelle ajalle. Olin päivällä saanut sähköpostin yhdeltä vuokraajalta. Taas oli netissä kivoja kuvia, ja kämppä oli suloisessa paikassa Barriossa, vanhassa kaupungissa. Koska muut vaihtoehdot alkoivat olla jo lopussa, päätin soittaa sille vielä illalla. Ja mikä tuuri kävikään, se ukko oli juuri näyttämässä toista asuntoa siinä ihan vieressä, joten sovittiin et tavataan puolen tunnin päästä. Varmistin vielä osoitteen... Calle de Diaz Moreu. Joo, ok. Hyvä. Eiku MITÄ?! Missä?! Ei se ollu vanhaa kaupunkia nähnytkään! Että mua sapetti. Taas joku hemmetin huijari. Päätettin nyt sitte kuitenkin mennä, kun jo ehdin luvata. Eipä ollu juurikaan odotuksia, kun tää paikka on lähellä sitä kämppää, joka hylättiin tammikuussa sen takia, että alue oli vähän epämääräistä.

Mentiin sisälle pieneen loft-asuntoon. Ihan ok, aika pimeä ja ahdas kuitenkin. Ukko näytti meille seuraavasta kerroksesta ihan samaan tyyliin kalustettua isompaa asuntoa, joka oli jo vähän kivempi, mutta sinne ois päässy vasta toukokuussa. Lopuksi hän kysyi, et haluttaisko me mennä katsomaan vielä ullakkoasuntoa. Se oli kuulemma tosi kiva, mut vähän kalliimpi. Eihän meillä mitään hävittävää ollut, joten mentiin. Ja se ratkesikin sit kertaheitolla. Tämä se on. :) Ei tarvinnu miettiä. Sovittiin saman tien, et sopimus kirjoitetaan seuraavana aamuna, (koska iltapäivällä ei ois sopinu, koska Mr. Gonzalo oli lähdössä Murcian Ikeaan. :D).

Oli niiiiiin iso helpotus tuo asunnon löytyminen!!! :) Ja jos vaikka siinäkin sattuis olemaan hometta, niin mä voisin sitten asua tossa kattoterassilla. :D Tiedättekö, mulla ei ole aikomusta ihan vähään aikaan lukea ensimmäistäkään espanjankielistä asuntoilmoitusta.

Seuraava päivä menikin sitten muuttaessa ja siivotessa. Jouduttiin tekemään useampi reissu, koska muutettiin kävellen (toimiskohan tää myös Suomessa kotiin palatessa? :D), ja käytettiin mein matkalaukkuja vaan ekalla kantoreissulla. Tässä talossa ei oo hissiä ja tänne ylös noustaan 62 rappusta TOSI kapeaa käytävää pitkin, joten painavien matkalaukkujen sijaan muutettiin loput kamat lentolaukuilla.

Nyt ollaan sitten jo muutaman päivän ajan ehditty majailla täällä uudessa kämpässä, ja MÄ TYKKÄÄN!!!! :) :) :) Ekana aamuna, kun heräsin täällä, mulla ei ollut kurkku ollenkaan kipeä, ekaan kertaan moneen viikkoon! :) Nyt ei ole oikeastaan ku ihan pientä yskää aamuisin, mut sitä ei mun mielestä enää lasketa miksikään. :) IHANAA OLLA TERVE!!!! :) Tää asunto on tosi valoisa, ja täällä on pe-, la- ja futisiltoja lukuunottamatta tosi rauhallista, vaikka tää on lähempänä keskustaa kuin se edellinen asunto. Tästä kävelee viidessä minuutissa keskustaan ja alle vartissa rannalle. Niin ja kerroinko mä jo, että täällä on ihana terassi, ihana terassi ja ihana terassi? :D Niin, ja telkkarikin! Ei mulla oo mitään erityistä tarvetta katsoa sitä, mutta nyt sitä tulee katsottua ihan senkin vuoksi, että sellainen on. Ja tulee sitten kuunneltua kieltäkin vähän.

Koulussa alkaa nyt tosi tiivis pusertaminen. Ryhmätöitä ois parikin palautettavana ennen tiistaita, ja ensi viikolla on sitte ensimmäinen tentti. Siitä uskon pääseväni läpi. Samaa en voi sanoa siitä englanninkielisten maiden historia ja kulttuuri -kurssista, enkä varsinkaan markkinoinnista. Toi enkku voi mennä tosi kovalla pänttäämisellä, mutta toi markkinointi.... huhhuh!!! Materiaalia on varmaan joku parisataa sivua, kaikki espanjaksi. Ja kun tollasen espanjan liikekielen suomentamistahti on mulla sellanen puol tuntia per sivu, niin ei paljon naurata. Tai no vähän. Kun ilmeisesti siitä olis sen suomentamisen lisäksi tarkoitus sisäistääkin jotain. Mutta nyt vaan sitten kovasti lukemista. Auringossa. Terassilla. Rannalla. :)

Mä ilmeisesti katson tätä kämppää melkoisen vaaleanpunaisten lasien läpi, sillä musta tuntuu, että täällä tosta 50 litran lämminvesivaraajasta riittää lämmintä vettäkin kauemmin kuin siitä vanhan kämpän samankokoisesta. :D

Niin ja ettei menisi ihan pelkäksi Telefonican haukkumiseksi, niin täytyy kehua, että netti saatiin tänne yllättävän nopeasti, jo neljä päivää tänne muuttamisen jälkeen. :) Oli ihana yllättyä positiivisesti siltäkin suunnalta. Vähän kyllä jännitti sen asentajan puolesta, kun tuolla se vaan hyppi meidän terassin kaiteiden yli toisten talojen katolla ja veteli kaapeleita sinne sun tänne. Ei oo helppo työ sekään. :D Se ois kuulemma tykänny hissistä niiden muutamien ylös-alas-reissujensa jälkeen... :D

Nyt kun olo on vihdoin hyvä, oon käyny jo muutaman kerran lenkillä, ja eilen rumbatunnillakin. En tiiä mihin lupauduin, mutta mulla on rumbaesiintyminen 15. päivä toukokuuta... :D Eka kerta sekin, hurjaa! Ja niiiiiin kivaa! Treenaamiseen ei kyllä paljon oo aikaa, mutta who cares, fiiliksellä mennään jos ei muuten suju! :D

Nyt mulla on vaan tavoitteena pysyä terveenä ja pystyä nauttimaan kybällä tästä loppuajasta. Niinpä, loppuajasta. Parin kuukauden päästä ollaan jo Suomessa! Noh, ehkä mä just ja just selviän tästä loppuajasta täällä, kun ylihuomiseksi näyttää olevan + 27 varjossa..... ;) Näitä kelejä on niiiiin odotettu! Ihanaa!

Ai niin, kuvia kämpästä tulossa huomenna tai ylihuomenna, nyt en jaksa ruveta latailemaan. :)