torstai 18. helmikuuta 2010

Sulakkeita ja Salsaa :)

Kunnon espanjalaista kulttuuria taas... Toimitusajat eivät pidä yhtään paikkansa. Mä kävin ostamassa yhdestä kaupasta 48 tuntia mun jokaiseen vuorokauteen, mut ei ne oo toimittanu mulle ku puolet siitä. Hävytöntä, eihän tämä aika riitä mihinkään!

Maanantaina käytiin Jasminin kanssa Havanassa. Siellä oli yliopistolla tanssitunteja pitävän Fauston(?) tanssitunti, jonka jälkeen oli vielä vapaata tanssia. Tosin me missattiin kyllä se koko ohjattu tunti, koska tultiin paikalle varmaan noin puoltoista tuntia myöhässä. :D Mut siellä oli tosi hyvin porukkaa ja hyvää musiikkia! :) Tosi kiva meininki ja oli ihanaa päästä tanssahtelemaan, vaikka ei siellä juuri ollu aktiiviharrastajia, vaan niitä Fauston alkeisryhmäläisiä yliopistolta pääasiassa.

Maanantaina meillä lakkasi myös toimimasta lämminvesiboileri. Eikä se toimi vieläkään. Jipii. Koitin ensin saada sitä vuokranantajan tytärtä kiinni, koska se puhuu selkeimmin espanjaa. Mut ei se vastannu mitään. Seuraavana päivänä sen vuokranantajan mies soittaa, mut en ehtiny puhua, kun olin menossa just luennolle. Lupasin soittaa takas, kunhan pääsen kämpille. Soitin illalla, ja itse rouva vastasi puhelimeen. Siinäpä olikin tälle tyttöselle hommaa koittaa ymmärtää, kun toinen selittää mulle nopeesti espanjaksi jotain kaiken maailman pistokkeista ja sulakkeista. :D Enhän mä ymmärrä sellasista suomeksikaan mitään! :D Noh kaikki oli kuitenkin niinkuin piti, kaikki tapit ja nupit oli oikeisiin suuntiin ja valot paloi oikeissa paikoissa. Rouva pyysi mua hakemaan sen boilerin ostokuitin. Hän oli sen kuulemma piilottanut yöpöydän kivisen pyötälevyn alle. Mä nostelin pöytälevyt irti ja revin laatikot pois, mut eipä vaan löytynyt mitään kuittia. Onneks Juha tajus tulla katsomaan, et mitä mä oikeen konttaan siellä makuuhuoneen lattialla! Juha kuiskasi, että on ihan vahingossa nähnyt jotain papereita siellä boilerin takana. Ja sieltähän se kuitti sitten löytyikin! Annoin kuitista sen firman puhelinnumeron Rouvalle, joka lupasi soittaa korjaajalle ja palata asiaan.

Kului vähän aikaa, ja Rouvan tytär soittaa ja kyselee ja selittää mulle ne aivan samat asiat kuin Rouva mulle äsken. Ja lupas soittaa korjaajalle. Aha. Mä jo aloin miettiä, et kuinkakohan monta korjaajaa tänne kämpälle kohta onkaan tulossa... Ja taas kului hetki, ja sit Rouvan mies soittaa mulle; olin kuulemma antanut kuitista heille heidän oman puhelinnumeronsa! :D No himputti, mistä mä olisin voinut tietää! :D Ei siinä paperissa ollu muita! Sit piti tietty lähteä hakemaan jotain toista paperia, josta näkyis se oikea puhelinnumero. Se paperi löytyikin sit aika kivuttomasti. Ainut ikävä puoli vaan oli se, että Herra Vuokranantaja sanoi, että soita nyt sitte itse sinne korjaajalle, kun sulla on se kuittikin siellä. No sehän se vasta helppoa onkin! "Nuestro aguaboileri está roto" "La luz palaa, y la virta pelittää, pero no tenemos agua caliente." Me love The Sanakirja, kiitos Susanna ja Jukka! :D

Tänään käytiin paikan päällä siellä liikkeessä, josta se boileri on ostettu, ja korjaajan pitäis tulla mañana. Tai sit ei. Tai sit maanantaina. Tai sit ei. :D Sais kyllä aika pian ruveta tulemaan, jääkylmässä suihkussa käyminen ja tiskien peseminen kylmällä vedellä lakkaa pikku hiljaa jo naurattamasta. Tai ei oikeastaan, on se vieläkin aika naurettavaa. :D

Mut eilen mä pääsin lämpimään suihkuun Elin ja Jasminin kämpälle, ahhh! Hyvä ettei iho palanu karrelle, kun päästelin niin kuumaa vettä. :D Kävin eilen illalla Mamá Ineksessä katsomassa yhtä rumbatuntia ja testaamassa itsekin salsatuntia siihen päälle. Opettajana oli sellanen 50-60-vuotias nainen, joka tanssi niiiiiin hienosti! Loistava ope siis löydetty! Tosin se soittaa koko ajan kauheen nopeeta musiikkia, et joutuu vähän pistelemään nopeesti jalkaa toisen eteen, jos meinaa pysyä tätskän vauhdissa mukana. Mä olin ainut nuori siellä, tai no, vanha akkahan mäkin alan jo olla, mut seuraavaksi nuorin tais olla jo yli neljänkymmenen. Missäköhän ne kaikki nuoret luuraa? Mut anyway, hienosti porukka veti siellä salsatunnilla iästä riippumatta. :) Oli kyllä suhteellisen taivaallinen olo, kun ensin pääsi tanssimaan ja sen jälkeen vielä sinne Elin ja Jasminin kämpille kuumaan suihkuun! Niin ja sain maistaa vielä Jasminin tekemiä lihapulliakin! Namiiii!

Edelleen kaiken maailman järjesteltävät asiat on vieny tosi paljon aikaa arjesta. Koulutehtäviäkin alkaa tulla jo, ja ensimmäisiä ryhmätöiden aiheitakin on jaettu. Vähän jännittää, et miten ne ryhmätyöt alkaa sujua, kun ei tunne yhtään vielä muita kurssilaisia, ja kaikilla on niin erilaisia tapoja tehdä töitä. Se, mikä täällä tuntuu ihan kummalliselta luennoilla istuessa, on se, että täällä opiskelijat ihan totta oikeasti kuuntelevat sitä professoria, eivätkä vaan haahuile omissa ajatuksissaan. :D Ja toiseksi, täällä opiskelijat tekevät paljon enemmän muistiinpanoja tunnilla. Täytyy vissiin itsekin pyrkiä näyttämään edes vähän tehokkaalta siellä luennoilla...

Nyt alkaa uni painaa... Kauniita unia itse kullekin! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti